Yksi Frisin keskeisistä tehtävistä on edistää suomalaisten ruotsalaisten etuja Ruotsissa. Ryhmän olemassaolo sekä Suomessa että Suomesta muuttaneiden alaryhmänä on Ruotsissa hämmästyttävän tuntematon.

Tietämättömyyden korjaamiseksi ja ryhmän unohtamisen estämiseksi eri tilanteissa Fris Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puitesopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus ETS 157) Ruotsissa alkoi kohdella 1990-luvun lopulla, että suomalaiset ruotsalaiset olisi voitava sisällyttää ryhmiin, joilla on tämän mukaan kansallisen vähemmistön asema, ja siten saada paikka ruotsalaiseen vähemmistöpolitiikkaan. Ryhmä täyttää tapaukselle asetetut neljä vaatimusta. Suomalaisten ruotsalaisten sisällyttäminen Ruotsiin vähemmistösopimuksen puitteissa parantaisi tietämättömyyttä. Ryhmä on tänään ainoa ryhmä, jolla on yli sadan vuoden juuret Ruotsissa, jolle on evätty minkäänlainen systemaattinen asema Ruotsissa. Ryhmä on vuosien varrella ymmärtänyt taisteluaan Ruotsin parlamentissa, ja työtä puitesopimuksen mukaisten suojavaatimusten toteuttamiseksi jatketaan.

Pakastin sisältyy hintaan Ruotsin suomalaisten valtuuskunta ja siinä on hallituksen istuin Suomen instituutti Tukholmassa. Yhdistys jakaa toimistotilat Tukholmassa Ruotsin Suomen kansallisliitto ja tekee paljon yhteistyötä tämän kanssa. Liitolla on myös hyvät yhteydet Suomen suurlähetystö Ruotsissa.

Suomessa on Ulkomainen Suomen parlamentti, UFP, ensisijainen organisaatio, jonka kautta Fris harjoittaa intressipolitiikkaa suomalaisia päätöksentekijöitä ja viranomaisia kohtaan. Unioni ja monet sen paikallisista yhdistyksistä ovat liikkeellepaneva voima UFP: n suomalais-ruotsalaisella alueella maailmanlaajuisesti. Fris harjoittaa myös jossain määrin omaa intressipolitiikkaansa, mukaan lukien yhteyksien kautta Ruotsin Suomen kansa.

Millainen on olla ruotsalainen Suomessa? Mitä suomalainen ruotsalaisuus tarkoittaa tänään? Miltä se on näyttänyt kautta aikojen?

1940-luvulla perustettiin ensimmäiset suomalais-ruotsalaiset yhdistykset Ruotsissa. Ensimmäinen yhdistys oli Tukholman Ålandsgillet. Suomalais-ruotsalaiselle liitolle perustettiin, kun Ruotsin suomalais-ruotsalaiset yhdistykset muodostivat yhteistyökomitean. Vuonna 1969 yhteistyökomitea järjestettiin uudelleen Suomen Ruotsin federaatio, FRIS.

Seuraava teksti kirjattiin Ragnvald Davidsson inför Fris 40-årsjubileum år 2009.

Jäädy 40 vuoden ajan

Kun muodostetaan organisaatio, joka yleensä menee melko nopeasti ja kivuttomasti, kun määrätietoinen henkilö ottaa johdon, noin kymmenen vuoden rakentaminen pysyy ennen toiminnan alkamista. Näin oli myös Frisin tapauksessa, vaikka Suomessa oli ihmisiä, joilla oli kokemusta Ruotsin UF-liikkeestä. Kukaan ei ollut perehtynyt kansallisiin organisaatioihin, kuten tässä tapauksessa, joka vaati hieman erilaista ajattelua.

Tämän seurauksena koko 1970-luku esitteli yrityksiä ja sitoutui jäsenjärjestöihin. Etu meillä oli, että päätöksen ja toiminnan välillä oli lyhyt tie. Esimerkki on kykyjen metsästyskilpailut, joista Tor Fors ja minä sopimme puhelimitse. Kilpailuihin kuuluivat kuvataiteet, valokuvaus, käsityöt, runous, laulu ja musiikki. Erityisesti visuaalisesta taiteesta tuli iso juttu, tuomariston tuomien näyttelyiden kanssa tanssiradalla Kolbäcksin Folkets-puistossa. Samanaikaisesti siitä tuli niin työvoimavaltaista, että se piti lakkauttaa usean vuoden kuluttua.

Unionin ensimmäinen sanomalehti Fris-Nytt julkaisi, kirjoitti ja kopioi puheenjohtaja Tor Fors itse. Ensimmäinen kappale osoitettiin ja leimattiin kotona keittiössäni. Olimme neljä ihmistä, jotka tekivät tämän. Lehti sai lopulta osa-aikaisen toimittajan ja se painettiin ohuelle paperille oikeassa painotalossa. Nimi muutettiin myöhemmin Suomen ruotsalainen. Lehti ilmestyi edelleen jo 2000-luvulla, kun taloudellinen tilanne johti sen sulkemiseen.

Seuraavat vuosikymmenet, siksi, 1980-luvulla, olivat suurelta osin omistettu ulkoisten kontaktien luomiseen, unionin tunnetuksi saamiselle Ruotsin valtion viranomaisille ja maahanmuuttovirastolle, Ruotsin kansantasavallan tasavallalle ja Suomen valtion viranomaisille.

Tämä työ oli onnistunut ja kantoi hedelmää koko 1990-luvun ajan. Muutaman vuoden kuluttua olimme edustettuina sekä Ruotsin maahanmuuttoneuvostossa, suoraan maahanmuuttoministerin alaisuudessa, Maahanmuuttoviraston vertailuryhmässä että SIOS-hallituksessa. SIOS on kaikkien Ruotsin tärkeimpien maahanmuuttajajärjestöjen yhteinen etujärjestö.

Suomessa Hanaholmenissa Folktinget järjesti meidän puolestamme pitkän ajanjakson ajan toistuvan kahden päivän konferenssin, johon osallistui Ruotsin ja Suomen eri viranomaisia. Tämä oli erittäin intensiivinen ajanjakso unionin historiassa.

Fris juhli 50 vuotta 2019!

Oletko kiinnostunut suomalais-ruotsalaisesta kulttuurista ja historiasta? Haluatko oppia lisää tai vain nauttia laajasta ja monipuolisesta valikoimasta suomalais-ruotsalaisia kulttuuritapahtumia Ruotsissa? Ehkä istukaa ja seurustele ja kuuntele erilaisia suomi-ruotsi murteita?

Kaikki ovat tervetulleita kulttuuritaustasta tai lähtöpaikasta riippumatta! Löydä lähelläsi oleva yhdistys ja hae jäsenyyttä lomakkeessa täällä.